sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Ulkosuomalaisena ulkomailla kuin kotonaan



Moikka taas! Mulla on ollut rankkaakin rankempi ja pitkääkin pidempi viikko takana. Paljon on ehtinyt tapahtua, niin hyviä kuin huonojakin juttuja, mutta ilman mitään niistä en olisi nyt tässä naputtelemassa tätä hymyssä suin. Niin paljon kirjoitettavaa taas, ettei tiedä mistä aloittaisi - mutta aloitetaan nyt kuitenkin siitä, että ensimmäinen itsenäisyyspäivä ulkosuomalaisena on nyt vietetty. Oltiin reissussa, joten en päässyt Suomi-seuran enkä vaihtareiden itsenäisyyshulinoihin mukaan, mutta viikonloppu oli kyllä muuten suomalaisuutta täynnä, joten olo oli ehkä suomalaisempi kuin Suomessa! Ulkosuomalaiseksi olen saanut nauttia yllättävän paljon suomalaisia juttuja viime aikoina, mikä mun mielestä on vain hyvä juttu. Vaikka Suomesta halusinkin muuttaa pois, ei se sitä tarkoita etten ikävöisi sitä ja kaikkia niitä tuttuja juttuja, joiden keskellä elin melkein 24 vuotta. Mulla ei ole koskaan ollut tarvetta sulkea suomalaisuutta pois mun elämästä, päin vastoin. Marimekkoa tosin saatan karttaa, mutta muuten Suomesta tulee kyllä tosi kivoja juttuja.

Perjantaina mulla oli vapaata töistä, joten menin jelppimään Suomi-seuran eloveenaisia Klosamarktille Bregenziin. Seuralla oli oma ständi, jossa myytiin kaikenlaista omatekoista, niin jouluherkkuja kuin käsitöitäkin. Sanon nyt ihan suoraan, että mä olen kyllä kauniiden käsitöiden ystävä, mutta mun esteettinen silmä on aika nirso mitä tulee koriste-esineisiin eli ns. turhakkeisiin. Nättejähän nuo meidän koristeet olivat, mutta mun mielestä oltaisiin voitu käyttää sorminäppäryyttämme vähän toisenlaisiin taideteoksiin, kuten esimerkiksi riisipiirakoihin! Tämä taisi olla kuitenkin ensimmäinen kerta kun suomalaiset ottivat osaa noihin markkinoihin, ja siihen nähden munkin kriittisen silmän alla pärjättiin todella hyvin. (Ja nyt todella toivon, että tätä lukevat ymmärtävät sarkasmin päälle!) Glögi oli ainakin menestys, sitä tuli kaupunginjohtajasta asti kaikki maistamaan. 




Bregenzistä suuntasin suoraan Saksan puolelle Konstanziin, ja siellä huudeilla mulla on suomalainen tuttavuus ihan koti-Kouvolasta. Nähtiin lauantaina ja niin ikään skoolattiin itsenäiselle Suomelle Glühweinit. Paljoa en suomea päässyt puhumaan, mutta muuten oli kotoisa fiilis. Lisäksi Konstanzin joulumarkkinoilta bongattiin - totta kai - suomenlipuilla koristeltu koju, jossa oli myynnissä monenlaista Lappi-sälää. Melkein sorruin ostamaan ylihinnoitellun juustohöylän, mutta tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Meillä kotona kuitenkin syödään omaa juustoa, joka on leikattu suoraan sellaisesta suuresta juustokiekosta, ja sitä on aika vaikea lähteä höyläilemään, jos juuston haluaa säilyttää tuoreena... Jotkut jutut on vain jätettävä Suomeen.;) Mukaan lähti kuitenkin Lakka-lapponiaa! Siinä on kyllä sellainen marja, ettei toista sen veroista taida olla. Niin hyvää! Olisin ostanut myös porontaljan mökille, mutta ei yhtä ilman toista...ehkä sitten kun olen voittanut lotossa.



Matkalla Konstanzista takaisin Itävaltaan päätettiin ottaa juna Lindaun kautta, ihan vain sen takia, että saataisiin joulumarkkinoilta ostettua päivälliseksi vähän loimulohta. Yksi pikkuannos ei riittänyt, vaan piti sitten puolikas lohi saada mukaan :D Mun mielestä vielä ihan hyvällä hinnalla... Sen verran tullut nyt syötyä rasvaista kalaa, että suosituksetkin ylittyy. 


Olenko mä outo, kun olen alkanut fanittamaan Suomi-juttuja enemmän nyt, kun asun täällä? Toisaalta tähän vaikuttaa se, että poikaystävä on ihan hullufani, ja välillä tuntuu, että se muutenkin kulkee kaduilla joku Suomi-tutka päällä ja bongaa kaikki tällaiset. Toisaalta, jos ei oteta huomioon niitä kulttuurierojen ja muiden tuomia kielteisiä puolia, minusta on ihan kivaa olla ulkosuomalainen: olen jo suunnitellut, kuinka musta tulee special aunt poikaystävän sisarusten lapsille, joka opettaa niille salakieltä, jota vain harvat ja valitut sitten ymmärtää. (Oman lapsen kohdalla en sitten haluakaan edes miettiä kaksikielisyyttä ja sen mukanaan tuomia haittapuolia...:D) 

Nyt lähden valmistamaan sitä päivällistä. Lohta, salaattia ja keitettyjä munia! Kivaa sunnuntaita kaikille, huomenna lisää! :)

6 kommenttia:

  1. Hyvä Suomi ihana Suomi jeejee! :) Kyllä mäkin ulkomailla kiinnitän suomalaisiin juttuihin ja suomalaisuuteen paljon enemmän huomiota. Nyt oon ollut itsenäisyyspäivästä saakka Tartossa kaverin luona ja jo täällä hihkun innosta ruokakaupassa kun näen Fazerin "Mitmeviljaleivake" tai Valion jukurttia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se taitaa olla muillakin, ja kyllähän sitä Suomessa kiinnittää huomiota tyyliin "hei kato Saksan lippu". :) Mitä on mitmeviljaleivake, ruisleipää? :D

      Poista
    2. Moniviljasämpylöiksi tulkitsen :D

      Poista
    3. Aivan, siltähän se ehkä kuulostaakin..:D

      Poista
  2. Ei täällä Innsbruckissa tällaista ole, voi että olisi mukavaa seistä tuolla torimummona :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun pitää järjestää sitten itse! :) Mikäs sen mukavampaa.

      Poista