maanantai 7. heinäkuuta 2014

So isch es

Kesä on ihanaa aikaa - kaiken muun lisäksi - siinä mielessä, että silloin lähes joka päivä tapahtuu jotain tai juhlitaan jotain. Viime viikolla naapurikaupungissa järjestettiin Milkan toimesta Schocofestivalit eli suomalaisittain suklaafestarit, ja pakkohan sinne oli mennä! Tapahtuma oli kylläkin lähinnä lapsille, mutta käytiin vähän fiilistelemässä ja hamstraamassa ilmaista suklaata. 



Vaikka tämän maan länsipääty on aikalailla pelkkää landea, niin kyllä täällä silti viihtyy. Kaupunkien ja kylien väliä pääsee kulkemaan näppärästi junalla, eikä vielä ole tullut tilannetta, jolloin olisi ollut puutteita julkisissa kulkuvälineissä, yölläkään. Helposti pääsee siis myös viettämään iltaa, niin kuin suklaafestareiden jälkeen suunnattiin toiseen naapurikaupunkiin, jonka vanhan kaupungin ytimessä oli viinifestarit - tästä ei ihan tarkoituksella ole kuvamateriaalia. :)



Aluksi tänne muuttaessani mua pelotti, että nyt joudun luopumaan mun urbaanista elämäntyylistä Jyväskylän keskustassa. Enää en tajua mitä mä olen oikein ajatellut! Ensinnäkään mun ei tarvitse maksaa (korkeaa) vuokraa, ja vaikka oma rauha onkin vähän rajallista tässä huushollissa, niin en mä usko että elämä sen ihmeempää olisi missään muuallakaan. "Urbaania elämäntyyliä" voin toteuttaa arkipäivisin kun reissaan töihin Vorarlbergin isoimpaan kaupunkiin: kuljen joka päivä keskustan läpi töihin ja voin vaikka napata takeawayn siitä matkalta - ja tulee halvemmaksi kuin Coffee Housessa! 



Välillä mun pään läpi pyyhkäisee myös sellainen asia, että aika nopeasti tein päätöksen tänne muutosta, tai sitä niin hirveämmin ajattelematta oikeastaan vaan lähdin. Nyt kun katsoo mun elämää, niin on mulla kyllä hemmetin hyvin asiat! Vain perhettä ja ystäviä on kamala ikävä, mutta se kuuluu asiaan. Mulle tapahtuu koko ajan tosi kivoja juttuja täällä, ja tuntuu, että koko ajan on jotain odotettavaa. Ei vain pelkästään jotain isoja juttuja, vaan ihan normaaleja arkipäiväisiä asioita, kuten miltä syksy täällä näyttää ja tuntuu, miltä näyttää kun ensilumi peittää vuorten huiput tai miltä maistuu työmatkan aamukahvi termosmukissa.  

2 kommenttia:

  1. Miksen mä ole koskaan kuullut Schocofesteistä!? :D T: Suklaaholisti

    Niinhän se on, että kun lähtee jonnekin uuteen paikkaan ja rakastuu siihen, ei enää missään pysty olemaan täysin kokonainen, kun aina jotain puuttuu. Pitää sitten vain löytää se paikka, missä on sillä hetkellä paras olla. Ja muualla pääsee sitten kumminkin aina kyläilemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Multa jäi nää viime vuonna väliin, tänä kesänä olin ihan kalenteriin merkannu ettei unohdu haha :D

      Voi kun ihana kommentti. Niinhän se on! Sellaisen tasapainon löytäminen on ehkä tärkeintä, aina ei voi repetyä joka paikkaan eli siellä kannattaa olla missä on hyvä olla :)

      Poista